Joululauantain jälkeiselle sunnuntaille Bach kirjoitti 3 kantaattaa, yhden Weimarissa ja kaksi varhaista Leipzigissa sävellettyä teosta.
Tritt auf die Glaubensbahn, BWV 152, on varhainen Weimarissa vuonna 1714 sävelletty kantaatta, jolloin Bach juuri nimitettiin Konzertnmeisteriksi. Tämä tehtävä toi mukanaan velvollisuuden sävelletä kuukauden välein yksi kantaatta. Tämä kantaatta, kuten useat muutkin Weimarissa sävelletyt kantaatit, on sävytetty Weimarin hovin minimalistisemmalle, kamarimusiikin kaltaiselle kokoonpanolle.
Das neugeborne Kindelein, BWV 122, on koraalinkantaatta hänen vuonna 1724 aloittamastaan kantaattisyklistään. Gottlob! nun geht das Jahr zu Ende, BWV 28, kiittelee kulunutta (vauraasta) vuotta ja toivoo samaa onnea uudelle vuodelle.
Saatat ihmetellä, miksi Weihnachtsoratorion yhdessäkään osassa ei ole tämän päivän kantaattaa, mikä näennäisesti luo katkoksen sarjaan? Syy on yksinkertainen: Jouluoratorion kuusi kantaattaa on sävelletty joulusestin kuudelle juhlapäivälle, ja joulu I ei ole niiden joukossa. Lisäksi joululauantain jälkeistä sunnuntaita ei vietetty vuonna 1734, jolloin Bach esitti Oratorion ensimmäisen kerran. Joulu osui lauantaille, joten seuraava sunnuntai oli joulu II, eikä siihen liittynyt erillistä joululauantain jälkeistä sunnuntaita.